Mitä on omavaraisuus?
Yksilötasolla omavaraisuutta on esimerkiksi turvata oma ruoantuotantonsa itse. Omavaraisuus asteita voi olla monenlaisia, voit olla omavarainen yhdessä tai kahdessa asiassa tai voit yrittää olla omavarainen lähes kaikessa. Voit olla omavarainen vaikkapa kanan pidossa, kun tuotat itse kanojen tarvitseman ravinnon ja kuivikkeet, silloin saat täysin itse tuotettuja omavaraisia munia ilman välikäsiä. Mielestäni mikä tahansa omavaraisuuden aste on hieno askel.
Omalla kohdallani olen kokonaan tai osittain omavarainen ruoantuotannossa, siementuotannossa, polttopuissa, energiantuotannossa, veden saannissa, rohdosyrteissä, metsän antimien keruussa, eläinrehuissa, saippuanvalmistuksessa, langan tuottamisessa, eläinten luonnonmukaisessa hoidossa ja rakentamisessa. Sen missä en ole itse täysin omavarainen pyrin aina hankkimaan joltakin toiselta suoraan, joka on asiassa omavarainen. Näin voimme tukea omavaraista verkostoa. Suosittelen rakentamaan muiden ihmisten kanssa jonkinlaisen verkoston, jossa voitte tukea toisinne, koska kukaan ei pysty viljelemään tai tekemään yksin kaikkea mahdollista.
Välillä näen sosiaalisessamediassa puhuttavan siitä miten työlästä ja jopa kallistakin omavaraisuus voi olla. Tulisi halvemmaksi hommata kaupasta perunat tai kananmunat. Mielestäni äskeisenlaisesti kuvattu "omavaraisuus" ei ole omavaraisuutta, pikemminkin kallis harrastus, josta siitäkin voi olla paljon hyötyä ja iloa tekijälleen. Voi olla, että joudut aluksi hankkimaan jotakin, että saat monivuotisen puutarhan, oman simentuotannon, lihaa tuottavat eläimet tmv, mutta pyrkimyksen pitää olla aina siihen suuntaan, että jossain vaiheessa sinun ei tarvitse ostaa siihen enään mitään ulkopuolelta, vaan homma ylläpitää itse itseään. Sama juttu on työtelijäisyyden kanssa, asiat pitää suunnitella mahdollisimman helpoiksi, jos ei halua pitää loputonta työleiriä kaiket päivät. Asiat voidaan hoitaa vähän helmpomman tai vähän vaikeamman kautta, riippuen siitä miten hyvin asiat on suunniteltu käytännön toteutuksen kannalta. Työmäärään kuten veden kantamiseenkin keho tottuu nopeasti ja töiden teko nopeutuu, mitä kauemmin sitä on tehnyt. Samalla keho saa luonnollista liikuntaa, eikä ole mitään tarvetta änkeä iltaisella enään kuntosalille.
Siitä ei ole kauaa kun isovanhempamme osasivat omavaraisia taitoja. Onneksi nyt on havaittavissa pieni tuulahdus taas siihen suuntaan, että näitä taitoja ei kannatakkaan kadottaa, vaan opetella taas uudestaan. Toivottavasti sinä, blogini lukia olet löytänyt tänne juuri siitä syystä, että haluat oppia lisää omavaraisuudesta.